Matkalla » Dresden 2005-2006

Gluteenitonta Erasmus-elämää Dresdenissä

Gluteenitonta Erasmus-elämää Dresdenissä

Vietin talvilukukauden 2005-2006 Erasmus-vaihdossa Dresdenissä, itäisessä Saksassa. Dresdenissä asuu n. 500 000 ihmistä ja se on Saksin osavaltion pääkaupunki, lisää informaatiota löytyy esim. osoitteesta http://www.dresden.de. Loistava paikka olla vaihdossa ja tutustua Saksan kieleen ja kulttuuriin, suosittelen lämpimästi! Kohdemaata valitessani mietin kyllä, miten hoitaisin gluteenittoman ruokavalioni, mutta käytännössä olisin lähtenyt Saksaan varmasti joka tapauksessa. Lisäksi olin käynyt jo kerran Saksassa diagnoosin jälkeen ja tiesin, ettei ylitsepääsemättömiä ongelmia tulisi. Ei Saksaa Suomen veroiseksi keliaakikon paratiisiksi voi sanoa, mutta mitään isompia ongelmia ei ruokavalion kanssa ollut enkä antanut gluteenittomuuden mitenkään hidastaa vauhtiani.

Saksalaiset eivät yleensä tunne keliakiaa, usein eivät ole koskaan kuulleetkaan koko nimeä. Yleisesti ihmiset olivat kuitenkin kovin kiinnostuneita oudosta sairaudesta. Ystäväni Ronald etsi omatoimisesti netistä tietoa keliakiasta, opasti isoon ruokakauppaan ja toi kokeiltavaksi aina uusia löytämiään gluteenittomia tuotteita. Toisinaan esim. koulun ruokalassa, kun halusin saada nopeasti selväksi gluteenittoman ruokavalion ytimen, viittasin vilja-allergiaan. Toisaalta keliakian tietämys ei kyllä tuolla keinolla ainakaan parane, mutta se sai yleensä ihmiset viimeistään oivaltamaan, mistä on kyse.

Tietysti toisinaan tapasin ihmisiä, jotka tunsivat tilanteen tuttavien tai sukulaisten kautta. Esimerkiksi aivan vaihdon loppupuolella tutustuin saksalaiseen Sebastianiin, joka kutsui minut syömään kämppistensä kanssa. Kun totesin ruokavaliooni liittyvän tiettyjä erikoisuuksia, selvisi, että yhdellä Sebastianin kämppiksistä oli myös keliakia ja he kokkasivat jo muutenki gluteenittomasti!

Kuten aina, kannattaa olla tarkkana, ettei gluteenia pääse mukaan ruokaan sellaisten tuotteiden mukana, joissa ei ensituntumalta arvioiden olisi gluteenia. Esimerkiksi Sebastian ei tiennyt, että tavallisessa vaniljajäätelössä voi olla gluteenia. Tällaiseen jäätelöön törmäsin muutenkin useammin kuin Suomessa. Mielestäni kaikkien elintarvikkeiden kanssa, joiden gluteenittomuuteen on Suomessa tottunut, kannattaa olla tarkkana. Aldista etsiessäni opiskelijahintaista voileipäkinkkua otin sitten sen toiseksi halvimman vaihtoehdon, koska halvimmassa oli vehnää. Perunalastut sisältävät lähes poikkeuksetta korppujauhoja ja esim. kaikki Milkan suklaat voivat sisältää pieniä määriä gluteenia. Saksan keliakiayhdistyksen nettisivuilla sanotaan lisäksi, ettei tarpeeksi puhdasta kauraa saa Saksasta. Toisaalta sitä oppii todella nopeasti löytämään hyllystä ne itselle sopivat tuotteet ja esimerkiksi juhliin vein mukanani usein jotain gluteenitonta naposteltavaa, viinirypäleitä, sopivia sipsejä tai karkkeja. Ja koko vaihtoaikana en törmännyt gluteenia sisältävään makkaraan, mitä tunnetusti Saksassa paljon syödään.

Yliopistolla ruokalassa eli Mensassa tuli käytyä toisinaan. Ruokalajilistaan oli merkitty mm. lisäaineet ja sopivuus kasvissyöjälle, mutta gluteenista ei merkintää ollut. Koska lounasaikaan oli liikkeellä paljon opiskelijoita, ei huvittanut poukkoilla sinne tänne, joten useimmiten valitsin itselleni salaattipöydästä sopivat lajikkeet. Ravintolassa kävin joitakin kertoja syömässä eikä suurempia ongelmia ruuan saamisessa ollut. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa selittää tarjoilijalle tarkkaan esimerkiksi se, että ranskalaisissa perunoissa voi olla jauhoja. Tilatessani perinteistä sianpotkaa knödeleiden (taikinapalloja) sijaan perunoilla ja ehdottomasti ilman vehnää, ruista tai ohraa, sain annokseni kastikkeella. Kysyessäni kastikkeen gluteenittomuudesta sain uuden annoksen ilman kastiketta ja ihmetteleviä kommentteja "voiko siinäkin olla jauhoja…". Eli kannattaa vielä annoksen tullessa tarkistaa, että se on gluteeniton.

Koon puolesta kaupungista löytyy isojakin ruokakauppoja, joista laajemman valikoiman ansiosta löytyy myös gluteenittomia tuotteita. Itse kävin usein Kauflandissa, josta sain mm. todella hyvää gluteenitonta tummaa riisileipää, jauhoja, pastaa ja keksejä. Kauflandista sai myös Wurzener Enjoy -nimisiä gluteenittomia corn flakeseja, joissa huima kuitupitoisuus 11%! Samalta valmistajalta löytyy myös tattarijauhoista valmistetut jogurttitäytteiset murotyynyt. Keskustan pienemmistä ruokakaupoista löytyi peruselintarvikkeita kuten perunajauhoja, pellavansiemenrouhetta ja corn flakeseja. Reformhaus -nimisen ketjun myymälöitä oli kaupungissa useita ja niistä löytyy useimmiten monipuolinen gluteeniton valikoima. Gluteenittomien tuotteiden hinnat olivat yleensä samat kuin Suomessa.

Yleisesti ottaen pärjäsin ruuan kanssa loistavasti ja oikeastaan ne ainoat asiat, mitä en Dresdenistä löytänyt, olivat sokerijuurikashiutaleet. Pakasteleipää en myöskään paikallisista liikkeistä löytänyt, mutta mm. Moilasen pakasteherkkujakin voi tilata Glutenfrei & lecker -nimisestä nettikaupasta. Itse en kokeillut, koska meidän opiskelijasolussa ei ollut kovin paljoa pakastustilaa, mutta toimitus DHL:n kautta kuivajäässä kuulosti saksalaismaisen tehokkaalta ;). Koska aamuisin en jaksanut aina syödä samaa kaurapuuroa / jogurttia + muroja, ostin Rossmann-kemikaliosta vauvoille tarkoitettua, myöskin gluteenittomaksi merkittyä hedelmäpuurojauhetta :D. Leivonnan apuaineista psylliumia voi tilata apteekista, tosin vähän kalliimpaan hintaan kuin Suomessa. Ksantaaniakin voi tilata, mutta korkean tilausmäärän vuoksi hinta nousee pilviin, eli näitä kahta kannattaa ottaa mukaan, jos pidemmäksi aikaa Saksaan lähtee.

Lopuksi voisin todeta, että Saksassa pärjää mitä parhaiten, kun muistaa olla tarkkana, eikä missään tapauksessa kannata jättää sen vuoksi lähtemättä. Ja mitä ulkomailla ollessa muutenkin monesti oppii; arvostamaan kotimaan oloja.

Reformhaus
Kaufland
Glutenfrei und Lecker
Saksan keliakiayhdistys